Enää 2 koetta, saksa ja historia, ja sitte tän vuoden koulu-urakka on ohi! Ihanaa ihanaa. Sitte pääsee kauan kaivatulle lomalle. Ainoana ongelmana on, etten saanu mistään kesätöitä ja mun kaverit sai.. Aika huono juttu. En kyl aio viettää lomaani sisäl istuen ja dataten koneel. Hmm täytys tosiaa sit keksii jotai järkevää tekemist.. mut joo, kai sitä sit jotai keksii.

Tänää o onneks perjantai, mennää sillo ain kavereitte kans kaupunkii kahvil ja sit bilettää jos jossain on bileet. Tää päivä kyl näyttää vähä heikolt bileitte suhteen, mut on joskus ihan jees olla vaan kavereitten kanssa ja jutel niitä näitä.

Oon huomannu, et jos mul ei oo mitään tekemistä ja oon tylsistyny, haen lohtuu jääkaapista. Se on aina näi. Ja sit jos annan periks yhdel herkul, ni sit en jaks enää välittää niist muist herkuist mitä laitan suuhuni sinä saman päivän koska aattelen et: "mitä välii sil enää sit on? Syödää täst ny sit tää päivä herkkui ku alotinki ja jatkan sit dieettii huomen" Aika tuttuu varmaa monel.. Et mun olis vältyttävä niilt ensimmäisilt herkuilt mitä laitan suuhuni, koska sit tilanne karkaa iha tyysti käsist ja sit oon taas pia nii maha täyn et hengitänki raskaasti.. Aika pelottavaa.

Pitäis alkaa lukemaan koeviikkoa varten.. Ensin nyt ainaki maantietoa ja enkkua kun ne on ensiks. Mut mul on onneks pidennetty vkl; pe, la, su ja ma on vapaata uujea.  

Hain kuntoplus.fi - sivulta lihaskuntoharjoituksia pakaroille, reisille ja vatsalle. Ne on mun ongelma-alueet, niinku varmasti kaikilla naisilla. Käsiäki pitäis varmaan treenata et kiinteytyis. kouluakin o jäljellä vaan kaks päivää ja sen jälkeen koeviikko. Voin kertoa ettei vois vähempää kiinnostaa lukea kokeisiin. mut kyl täytyy vähän yrittää, viiminen koeviikko menossa. Ja sitte kesäloma! Ja kesäloman jälkeen oon ihan eri ihminen. Se auttaa motivoimaan, kun kuvittelen mielessäni kesäloman lopun ja kaikki ihmettelee miten oon muuttunut niin paljon. aaah, en jaksa odottaa! mut hiljaa hyvä tulee vai kuinka?

Asun Porissa, joten heinäkuussa koittaa jokavuotiset jazz festarit. Rakastan niitä! varsinkin jazz-katua. Siellä on koko Pori ja niin paljon tuttuja. jos vaikka siihen mennessä olisin jo vähän muuttunut, Voisin näyttää yksille jätkille miten oon muuttunut kun ne haukku mua joskus läskiperseeksi. Tiedän, lapsellista ajatella noin mut saan vaan jotain sairasta mielihyvää kun kuvittelen tilannetta päässäni. Ja expoikakavereillekin on kiva vähän näyttää, niin ne tietää mistä jäi paitsi. Okeiokei, haaveilu sikseen, pitää ensi toteuttaakin se muodonmuutos enneku meen minnekkään jazzeille. haha. vaikeeta tulee olemaan, tiedän. Mut oon tätä jo niin monta vuotta halunnut et nyt on aika toteuttaa se ! otan silti tän viikonlopun rennosti, ja alotan maanantaina oikein kunnolla. (jotenkin kivempi alottaa maanantaina, niinkuin ihan puhtaalta pöydältä. Ei keskellä viikkoa.) Toi kyllä kuulostaa niin kliseeltä:"Alotan sitten huomenna." mut nyt tosiaan toteutan tän, mä oon päättänyt näin.   

Erosin just poikakaveristanikin. Tai siis, ei me oltu yhdessä mutta oltiin me tunnettu joku kolme kk ja 19-vuotias jätkä sanoo asiasta tekstarilla. Niin sitä pitää! Oon vissiin sit niin pelottava, ettei sitä kehtaa ees päin naamaa sanoa. No, tän tapahtuman jälkeen kaveri piristi mua laittamalla soimaan The Pussycat Dollsin I don't need a man. haha, se on hyvä biisi jos menee lenkille. Täst edespäin en kuuntele enää yhtäkään nyyhkylaulua. Oon tässä kolmen vuoden aikana kuunnellu niit ihan liikaa et pää pian hajoaa. 

Laskelmieni mukaan  jos alotan tänään tän urakan, 10 kiloa olis karistettu  heinäkuun 26.päivänä. Eihän se koskaan mee ihan noin, joinakin viikkoina sitä putoaa vähemmän ja joinakin viikkoina enemmän. mut mä haluun uskoo siihen et olisin tona päivämääränä 10 kiloa laihempi. Ja sitä paitsi ei ne numerot merkitte mitään vaan se, kun vaatteet rupee roikkumaan ja tippumaan päältä.